Chelsean uskotaan tekevän useita pelaajakauppoja tänä kesänä.
Viime aikoina seuraan on yhdistetty vahvimmin Romelu Lukaku. BeIN Sportsin toimittaja Tancredi Palmeri twiittasi jo, että Lukaku olisi päässyt henkilökohtaisesti yhteisymmärrykseen Chelsea-siirron suhteen. The Times komppasi osittain uutisoimalla, että Lukaku olisi sanonut agentilleen Mino Raiolalle haluavansa juuri Chelseaan.
Voi haluta. Ja voi siirtyäkin. Mutta sitten alkaa tulla ongelmia.
Lukaku on jo tasonsa Valioliigassa todistanut hyökkääjä.
Jos Lukaku siirtyy Evertonista Chelseaan summalla, joka on edes lähellä sataa miljoonaa puntaa, se tekee Lukakusta tavallaan automaattisesti pelaajan, jolle on annettava peliaikaa. Viime kesänä Chelsea jo maksoi totaalisesta penkkipelaajasta (Michy Batshuayi) 39 miljoonaa euroa. Ihan niin rikas ei Chelseakaan ole, että se voisi upottaa lähemmäs 150 miljoonaa euroa kahteen popcorneja syövään vaihtohyökkääjään.
Eikä Lukaku todennäköisesti suostuisi Batshuayin rooliin. 23-vuotias Batshuayi oli viime kaudella tulokas, rookie, joka tyytyi hammasta purren asemaansa. Puoli vuotta vanhempi – ja saman maajoukkueen – Lukaku on sen sijaan jo tasonsa Valioliigassa todistanut hyökkääjä. Valioliigahistoriassa vain neljä pelaajaa on onnistunut tekemään 80 maalia ennen 24-vuotissyntymäpäiväänsä. Lukaku on yksi heistä.
Yksi kerrallaan kentällä
Miksi Lukakun tuleminen Chelseaan ylipäätään olisi ongelma? Päävalmentaja Antonio Conten pelitavassa on tilaa vain yhdelle puhtaalle keskushyökkääjälle. Se on joko Costa, Lukaku tai Batshuayi. Kaikki eivät mahdu samaan aikaan kentälle, ei edes kaksi kolmesta.
Lukaku-kaupassa ei olisi ongelmaa, jos Chelsea olisi päässyt Diego Costasta eroon. Timesin tietojen mukaan Chelsea olisi ihan mielellään myynyt päävalmentaja Antonio Conten kanssa riidelleen Costan takaisin Atlético Madridiin. Costa itse on sanonut toistuvasti, että jos hän johonkin Chelseasta siirtyy, niin juuri Atléticoon.
Lukaku-kaupassa ei olisi ongelmaa, jos chelsea olisi päässyt Diego Costasta eroon.
Mutta sitten tuli urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen (CAS) päätös. Atléticolle langetettu pelaajien rekisteröintikielto pysyy voimassa vielä tämän kesän. Toisin sanoen: Atleti voi kyllä ostaa pelaajia, mutta se saa peluuttaa uusia hankintoja vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Kiinankin luulisi olevan Chelsealle ihan mieluisa kauppakumppani. Ramires ja John Obi Mikel sinne jo heivattiin, ja jokin seura voisi maksaa Costasta markkinahintaa suuremman korvauksen. Mutta jos ei Costa halua siirtyä, Chelsean kädet ovat sidotut. Kevään mittaan uutisoitiin voimakkaasti Tianjin Quanjianin kiinnostuksesta. Seurasta kuitenkin sanottiin melko hiljattain, ettei Costaan ole oltu yhteydessä puoleen vuoteen.
MM-kisojen varjo
Lisätään tuolileikkiin vielä yksi muuttuja. Vuoden kuluttua pelataan MM-turnaus, johon luonnollisesti jokainen maajoukkuerinkiin kuuluva pelaaja haluaa osallistua. Kovissa maajoukkueissa vain ei ole tilaa ihan jokaiselle pelimiehelle. Vielä vähemmän paikkoja on avauskokoonpanossa.
Tästä syystä moni pelaaja haluaa varmistaa peliajan – ja sitä kautta reilun näyttöpaikan – MM-kisojen alla. Timesin tietojen mukaan Batshuayi miettii jo, pyytääkö lainasiirtoa Chelseasta johonkin vähän pienempään seuraan, jotta peliaika olisi taattu.
Edelleen jäisi kysymys Costasta ja Lukakusta. Lukaku haluaa Chelseaan, muttei todennäköisesti ole valmis soittamaan kakkosviulua. Hieman räjähdysherkkänä tapauksena tunnettu Costa taas haluaisi siirtyä korkeintaan Atléticoon, mutta madridilaisseuran rangaistuksen myötä Costa saisi pelata vasta tammikuussa. Samalla menisi mahdollisesti paikka Espanjan kisakoneesta, joten Costa halunnee jäädä Chelseaan. Ja se on varmaa, ettei Costallekaan kakkosviulu kelpaa.
– Tiedän, että Chelsea tahtoo myydä pelaajia, mutta kerroin heille, että minulla on vielä kaksi vuotta sopimusta jäljellä ja en aio mennä muualle vain, koska he tahtovat niin, Costa kertoi loppuottelun jälkeen.
Eli samalla kun Chelsean Lukaku-kauppa vaikuttaisi liikahtavan lähemmäs maalia, potentiaalinen ongelma kilpailutilanteesta alkaa nostaa päätään.
