Alexis Sánchez. Marouane Fellaini. Vincent Janssen. Héctor Bellerín. Vincent Kompany. Diego Costa.
Todella isoja nimiä. Kaikki loukkaantuneina (tai Kompanyn kohdalla ei tunnuta olevan ihan varmoja). Kaikkien loukkaantumisesta on raportoitu maajoukkuetauon aikana. FIFA-virus siis iskenyt taas? Ei aivan.
Katsotaan tapauksia hieman tarkemmin. Alexis sai lihasvamman pohkeeseensa Chilen maajoukkueen harjoituksissa. Janssen sai aivotärähdyksen Hollannin ja Belgian välisessä harjoitusottelussa. Siinä kaksi selkeää tapausta.
Muut loukkaantuivat jo aiemmin. Fellaini sai pohjevamman viime viikonlopun Swansea-ottelussa. Bellerínkin on tiettävästi ollut loukkaantuneena viime viikonlopun ottelusta lähtien. Costaa taas vaivaa jalka (ilmeisesti tarkemmin nivunen). Tiettävästi vanha vaiva, jonka vuoksi hän ei maajoukkuetauon aikana pystynyt osallistumaan yksiinkään Espanjan joukkueen harjoituksiin.
Ja sitten on jokerina Kompany, jonka loukkaantumisista kukaan ei tiedä, milloin ja mistä ne alkoivat ja loppuvatko ne koskaan.
Loukkaantuneilla valtava määrä minuutteja
Johtopäätös: loppukesän ja syksyn rasitus alkaa pikku hiljaa näkyä. Kaikki nyt loukkaantuneet pelaajat ovat Janssenia ja Kompanya lukuun ottamatta urakoineet isoja minuutteja. Otetaan tueksi hieman dataa.
Costa on pelannut Chelsean paidassa 1 056 minuuttia. Maajoukkueessa on syksyn aikana tullut vastuuta 289 minuutin verran. Yhteensä siis 1 345 minuuttia.
Bellerín on urakoinut Arsenalin paidassa jokaisen valioliigaminuutin. Yhteensä peliaika näyttää seura- ja maajoukkueessa lukemia 1 260+360=1 620.
Entä Alexis? Arsenalissa 1 252 minuuttia, ja Chilen maajoukkueessa täysi ysikymppinen neljässä pelissä; yhteensä 1 612 minuuttia.
Ja vielä Fellaini. Vähän vähemmän peliaikaa kuin muut, mutta taas mennään yli tuhannen minuutin. Man Unitedissa 889 minuuttia ja Belgian maajoukkueessa 174. Yhteensä 1 063 minuuttia.
Lepoaikaa ei ole tarpeeksi
Näillä minuutti- ja sitä kautta rasitusmäärillä ei ole mikään ihme, että alkaa lihasvammoja tulla. Siihen kun vielä lisätään matkustukset euro- ja maajoukkuepeleihin, niin etenkin Alexisin urakka on aikamoinen.
Kuten sanottu, Janssen ja Kompany ovat poikkeuksia sääntöön. Toisaalta, Janssenin vamma johtuikin tällistä, ja Kompany on Kompany.
Eli: myyttistä FIFA-virusta voi toki aina syyttää, mutta mitä todennäköisimmin suurin osa tuoreista loukkaantumisista ei johdu suoraan maajoukkuetoiminnasta. Sillä toki on vaikutusta, mutta vain siinä vaiheessa, kun soppaan lisätään seurajoukkuerasitus. Molemmat yhdessä takaavat sen, ettei lepoa tule, ja jossain vaiheessa lihakset sanovat sopimuksen irti.
Alexis ja Bellerín urakoineet vajaan viiden päivän välein kolme kuukautta putkeen.
Kautta oli pelattu viime sunnuntaihin mennessä sellaiset 85 päivää. Jos muutetaan pelaajien kokonaisminuutit ysikymppisiksi, Costa, Alexis, Bellerín ja Fellaini ovat tällä kaudella urakoineet 12-18 täyttä ottelua – Fellaini vähiten, Bellerín ja Alexis eniten.
Kun jaetaan alkukauden kesto pelimäärällä, saadaan seuraavanlainen tulos. Fellaini on pelannut keskimäärin täyden ysikymppisen tasan viikon välein. Costan tahti on ollut 90 minuuttia vajaan kuuden päivän välein. Alexis ja Bellerín ovat urakoineet täydet minuutit vajaan viiden päivän välein. Ja tämä siis viikosta toiseen, kolmen kuukauden ajan.
Lepoa ei vain yksinkertaisesti ole. Rasitusta tulee niin paljon, ettei läheskään kaikkien pelaajien keho sitä kestä. Se on sitten kokonaan toisen keskustelun aihe, millä tavoin huippupelaajien rasitusta pitäisi vähentää.