Teesside Gazette kertoo verkkosivuillaan Middlesbrough’n vuosikymmenten takaisesta joukkueesta, jolle vain taivas olisi ollut rajana.
Kaikki asiantuntijat olivat etukäteen sitä mieltä, että kausi 1939–40 olisi Boron kausi. Wilf Gillow’n nuori miehistö oli jo kolmen vuoden ajan väläytellyt potentiaaliaan ja oli vihdoin valmis suureen ponnistukseen. Valitettavasti niin oli myös natsijohtaja Adolf Hitler.
Jo keväällä 1938 Boro oli parhaimmillaan ainoastaan yhden pisteen Arsenalia perässä. Samaan aikaan saarivaltakunnassa jaettiin kaasunaamareita, kaivettiin ilmapommitussuojia ja järjestettiin reserviläisten kutsuntoja.
Joukkue hyytyi sarjassa lopulta viidenneksi, ja kansainvälisessä politiikassakin paine helpotti hetkeksi. Seuraavalla kaudella Boro oli vuoden vanhempi ja vahvempi. Stanley Matthewsia ei onnistuttu hankkimaan, mutta ryhmä vahvistui Duncan McKenziellä, ja asiantuntijat alkoivat puhua jo mestaruusmahdollisuuksista.
Middlesbrough’n rohkea ja taitava syöttöpeli keräsi kehuja – samoin maalinteko-osaaminen. Joukkue nostettiin sarjan suosikkien joukkoon Evertonin, Wolverhamptonin ja Arsenalin ohella. Kausi alkoikin komealla voitolla Manchester Unitedia vastaan, ja tappioton putki kesti neljän ottelun verran.
Sudeettialueiden kriisin takia kokoon kutsuttu Münchenin konferenssi rauhoitti tilanteen hetkeksi, mutta pian armeijat olivat jo valmiustilassa. Samaan aikaan Boro taisteli kärkikuusikossa ja yltyi keväällä 1939 viiden ottelun voittoputkeen – muun muassa Portsmouth kaatui 8–2.
Did Adolf Hitler really thwart Boro’s best ever chance of title glory? – https://t.co/4TwXN1wwfj
— Football News Daily (@FootballNDaily) 1. maaliskuuta 2017
Boro nousi kolmanneksi ja oli vain kolme pistettä kärkeä perässä, kun pelaamatta oli neljä kierrosta. Hitler puolestaan määräsi Tšekkoslovakian loputkin alueet valloitettavaksi ja käänsi panssarit kohti Puolaa. Paineita oli monella suunnalla, eikä Boro kestänyt niitä. Pääsiäisen aikaan se hävisi Leicesterille ja Blackpoolille jääden lopulta neljänneksi.
Sota oli jo ovella, kun kausi 1939–40 potkaistiin käyntiin. Boro oli yksi suurimmista suosikeista, mutta alku oli vaikea. Ensimmäiset kaksi peliä päättyivät tappioihin Villan ja Liverpoolin kotiareenoilla, mutta Stokea vastaan joukkue osoitti sisukkuutta nousemalla tappioasemasta. Suunta oli ylöspäin.
Hitler teki kuitenkin liikkeensä; Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuun alussa. Vuosia kestänyt sota vaati veronsa sekä Euroopassa että Borossa. Pelaajien parhaat pelivuodet olivat takanapäin, jotkut olivat jo lopettaneet uransa, ja toisten kunto ei enää sallinut pelaamista.
Kun pelaamista jatkettiin vuonna 1946, Boro ei enää kamppaillut terävimmässä kärjessä. Oli palattu takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.
Middlesbrough’n toistaiseksi ainoa merkittävä pokaali on Liigacup vuodelta 2004. Seura ylsi FA Cupin loppuotteluun vuonna 1996 ja UEFA-cupin loppuotteluun vuonna 2005.