Crystal Palacen lainattua Ruben Loftus-Cheekin Chelseasta, tuli Tottenhamista ainoa valioliigajoukkue, joka ei ole hankkinut vielä yhtään pelaajaa kesän siirtoikkunan aikana. Se ei myöskään hankkinut ketään tammikuun siirtoikkunan aikana.
Tulisiko Tottenham-kannattajien huolestua? Ei. Päinvastoin. On olemassa kolme syytä, miksi Tottenhamin ei tarvitse juurikaan ostaa uusia pelaajia.
Spurs on osoittanut viimeisen kahden vuoden aikana, että se on tietyllä ajanjaksolla jopa tilastollisesti Valioliigan paras joukkue. Vaikka se ei ole voittanut kertaakaan sarjan mestaruutta, niin on sillä ylivoimaisesti eniten pisteitä, jos kahden viime kauden sarjapisteet laskettaisiin yhteen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että Tottenhamin pelaajamateriaali on jo tarpeeksi hyvä taistelemaan mestaruudesta.
Toinen tärkeä syy on se, että Tottenhamin on kasvanut sellaiseksi seuraksi, jonka ei tarvitse enää myydä parhaimpia pelaajiaan. Toisin oli vielä vuonna 2013, jolloin se joutui myymään Gareth Balen Real Madridiin.
Nyt Tottenhamissa pelaa sveitsiläisen CIES-tutkimuslaitoksen mukaan kaksi maailman arvokkainta jalkapalloilijaa, eli Harry Kane ja Dele Alli. Ottajia kaksikolla riittäisi, ja niin riittäisi myös lukuisilla muilla Spurs-pelaajilla, mutta sen ei valmentajansa Mauricio Pochettinon sanoin ”tarvitse myydä ketään, jota se ei tahdo myydä”.
Tästä päästään kolmanteen syyhyn, eli siihen faktaan, että vielä toistaiseksi joukkueen ei ole tarvinnut hankkia paikkaajia kenellekään. Tottenham ei ole myynyt ketään akatemiamaalivahtiaan Luke McGeetä lukuun ottamatta. Tämä tilanne tulee toki todennäköisesti muuttumaan, kun Kyle Walker lähtee Manchester Cityyn.
Yllä mainitut syyt eivät tarkoita, että Tottenham ei tulisi hankkimaan ketään koko kesän aikana, tai että sen ei kannattaisi hankkia ketään. Olennaista on se, mitä sen vähäinen aktiivisuus siirtomarkkinoilla viestittää.
”Pochettino luottaa prosessin voimaan”
Tottenham-valmentaja Pochettino on yhdessä Pep Guardiolan kanssa Valioliigan moderneimmat valmentajat. En ala ottamaan kantaa siihen, onko moderni välttämättä parempi, mutta totean, että ”Pochin” uusiaikainen ajattelutapa on syy Tottenhamin nousuun.
Puretaan hieman, mitä Tottenhamin käyttäytyminen siirtomarkkinoilla kertoo valmentajansa ajattelutavasta.
Pochettino luottaa prosessin voimaan. Mitä kauemmin hän työskentelee saman ydinryhmän kanssa, ja mitä vähemmän siihen tulee muutoksia, sitä paremmaksi valmentaja uskoo joukkueensa pelaamisen hioutuvan.
Päinvastaisen ajatusmaailman omaavat valmentajat nollaavat tilanteen aina kesällä, ja pyrkivät rakentamaan mahdollisimman vahvan joukkueen lyhyellä tähtäimellä juuri ensi kautta varten. Näin on toiminut muun muassa Manchester United viime vuosina. Valmentajat ovat vaihtuneet niin nopeasti, että se on joutunut aloittamaan prosessinsa alusta uudelleen ja uudelleen.
Argentiinalaisvalmentajan toimintatavat perustuvat siihen, että joukkuetta tulee kehittää koko ajan ja kehitys maksimoidaan, kun vaihtuvuus on minimaalista. Tuolloin ei tarvitse ottaa askeleita taaksepäin missään vaiheessa, sillä muutamia täsmähankintoja lukuun ottamatta kaikki ovat todella syvällä Pochettinon keskivertoa monimutkaisemmassa pelisysteemissä. Jokainen joukkueessa jo viime kaudella pelannut pelaaja tietää tarkalleen, mitä hänen tulee missäkin pelin vaiheessa tehdä.
Tähän asti prosessi on mennyt koko ajan eteenpäin. Hänen ensimmäisellä kaudellaan Lontoossa 2014-15 joukkue keräsi 54 pistettä. Maalisuhde oli 50-46, eli +4. Toisella kaudella pisteitä kertyi jo 62. Osumia joukkue sekä teki enemmän että päästi vähemmän. Luvut 57-25 tarkoittavat maalieron olevan +32. Viime kaudella prosessi jatkoi raiteillaan. Pisteitä ennätykselliset 71 ja maaliero huima 68-22, eli +46.
Jos Pochettino pystyy viemään joukkueensa peliä vielä eteenpäin edes hieman, tullaan ensi kaudella näkemään pelottavan vahva Tottenham.